Rakensin rataa Ojangossa, kun sain vuosi sitten tietää, että Moran ja Ossin pennut olivat syntyneet. Jonkin aikaa kului jännittäessä, miten nartut jaksavat elää pienen koonsa takia. Sillä merle narttuhan minulla tietysti oli toiveissa :D No toisin kävi. Narttua ei riittänyt, Kaisa kysyi voisinko ottaa uroksen. Ehdin jopa kirjoittaa kieltävän vastauksen, mutten lähettänyt sitä. Mielessäni leijaili kuva rumasta karvakasasta, joka lyllertää menemään aika paljon liian hitaasti. Halusin kuitenkin kovasti pentua tuossa vaiheessa ja pidin Morasta. Viestittelin siinä sitten hetken kaverini kanssa ja tuijotin kuvia niistä vähemmän karvaisista uroksista. Sitten vastasin Kaisalle, että joo, voin ottaa, jos ne vaan on luonteeltaan kivoja.
Kiri on jostain syystä tuntunut todella omalta aina siitä hetkestä saakka, kun sen hain. Siihen on luottanut ihan eri tavalla kuin Kaapoon. Se on kuulunut porukkaan alusta asti. Paljon olisin menettänyt, jos en Kiriä olisi ottanut. Kiri istuu laumaan loistavasti ja pitää huolen, ettei kenelläkään ole tylsää, varsinkaan hänellä itsellään. Kiri leikkii Kaapon kanssa, sitten Sallin kanssa, varastaa sukan ja rei'ittää sen, leikkii taas Kaapon kanssa, syö lelua, yrittää syödä mattoa, vetää lelua Kaapon kanssa ja niin edelleen. Kirin elämässä on ehkä vähän liikaa mahdollisuuksia aktiivisuuteen, jotta se olisi oikeasti oppinut tylsistymään, mutta mitäpä pienistä. Ainakin tyyppi on harvinaisen lihaksikas ikäisekseen niin edestä kuin takaa ;) Pitkänokkainen puuhastelija on loputtoman positiivinen olento, joka tartuttaa huoletonta asennetta ympärilleen.
Treenaamisen puolesta suuria en taida tarinoida. Jotainhan se on touhunnut ja tulee touhuamaan jatkossakin. Pikkumaksit avasi tien vähän tavoitteellisempaan tekemiseen, mutta ilman maajoukkuetasoista koiraa suhtaudun aika rennosti treenaamiseen. Juoksareita hyvin voisin treenata, mutta koska juuri nyt ei oikein iske, en sitä aio tehdä. 2x2 alkeet tuntuu aika paljon houkuttelevammalta treenikohteelta, joten voipi olla, että niillä mennään nyt lähitulevaisuudessa. Sitten taukoillaan Kaapon mukana ja mietitään loman jälkeen, josko puomiprojektin viitsisi aloittaa. Pari pientä radanpätkää Kiri on päässyt tekemään ja se on kyllä sellainen puoli, joka vie mennessään.
Agilityn lisäksi Kiri on edelleen treenannut temppuja. Niiden puuhastelu on meistä molemmista tosi mukavaa hommaa, joten sitä jatketaan. Tällä hetkellä valmiita ja vaiheessa olevia temppuja on esimerkiksi tämmöiset: zik,zik (pyörii oikeaan), zak,zak (pyörii vasempaan), back (peruuttaa), pujottelee jalkoja erilaisilla variaatioilla, ympäri (kierää minua ympäri vasemmalta oikealle), raa, raa (kiertää minua toiseen suuntaan), pläts (makaa kyljellään), plöts (makaa toisella kyljellään) ja kieri (selän kautta kyljeltä kyljelle). Istu ja maahan on Kirille huvittavasti aika vieraita käsitteitä. Mitäs sellaisilla nyt tekee :D
Eilen sunnuntaina käytiin sisarusporukalla uimassa Hyvinkään koirauimalassa. Kiri ei mitenkään suuresti arvostanut, mutta pitihän sitä synttäribileisiin osallistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!