Käsikosketusta ja taitava Kirmuli

Toinen leiripäivä alkoi käsikosketus- ja suuntakäskytreenillä. Kaapo on treenannut käsikosketusta viimeksi joskus pentuna. Oli siis syytä vähän muistutella lauantai-iltana hommaa mieleen. Kivasti kyllä tajusi, mistä oli kyse. Suuntakäskyjä en Kaapolle aio opettaa, enkä kyllä Kirillekään, ellei sitten aika käy pitkäksi, kun kisoihin ei voi ainakaan näillä säännöillä tähtäillä.

Kaapon treeni aloitettiin paikoiltaan kättä tökkimällä ja sitten siirrytiin sellaiseen asetelmaan, että Kaapo odotti paikoillaan, meni muutamia metrejä eteen ja kutsuin koskettamaan. Alkuun oli vähän ymmärtämisvaikeuksia, mutta hoksasi sitten. Sen jälkeen tehtiin niin, että liikuin kutsuttuani, josta siirryttiinkin tekemään muutaman hypyn seassa. Kaapo kävi hyppäämässä ja kutsuin koskemaan. Onnistuttiin jo nyt niin, että seisoin kahden välistävetohypyn välissä ja sain sen tökkäämään seuraavan hypyn lukemisen sijaan. Tämä tosin niin, että vain seisoin. Jos yhtään olisi ollut liikettä, niin toki olisi seuraavan hypyn poiminut. Ainakin juuri välistävetoihin tämä tulee olemaan meille hyvä. Treenaamisen arvoinen asia ja menee jossain kohtaa Kirinkin treenilistalle.

Seuraavana oli vuorossa pieniä ratapätkiä, jotka piti tehdä niin, että 1. versiossa käytti takaaleikkausta jossain kohtaa ja sitten sama rata uudestaan niin, että teki valssin ja sokkarin. Huomasi hyvin, että on tullut majailtua lähinä Kaapon takana. Erityisesti sokkareja sai hakea. Ei enää osaa juosta, kun on vain hölkötellyt. Valsseja ollaan tehty muilla leireillä ilman koiraa moneenkin kertaan, niin ehkä siksi niiden kanssa oli vähemmän hukassa. Mutta kiva päästä välillä eteenkin. Kiireellisessä sokkarissa onnistuminen on aika parasta!

Hyppytekniikkaakin tehtiin. Tällä kertaa taipumista hevosenkengällä. Tätä pitäisi treenata säännöllisesti Kaapon kanssa. Se tekee kolme ekaa hyppyä ihan hyvin, mutta sen jälkeiset kaksi on hankalampia.

Lopuksi sitten Kirmalokin vielä pääsi estefokustreeniin. Kaapon kanssa homma olisi ollut turhan helppoa ja pitihän lapsen saada tehdä jotain, kun oli taas koko päivän jaksanut nököttää häkissä. Ihan hirmu hienosti tyyppi leikki nyt, kun käytin kahta lelua! Tosi pätevänä haki myös putkeen pyytäessä ja erityisesti ilman sitä :D

Harjoiteltiin myös vähän liikehäiriötä. Heitin lelun eteen ja päästin sitten Kirin perään ja juoksin itse mukaan. Tehtiin myös niin, että heiton jälkeen pyysin Kiriä seisomaan aloillaan, tepastelin vähän eteenpäin, vapautin ja juoksin taas itse mukaan ja jatkoin lelusta ohi. Osalla toistoista Kiri vähän katseli minua, mutta moneen kertaan juoksi myös katse pelkästään pallossa ja ihan kelpo laukkaakin. Näitä harjoitellaan lisää ennen kuin aletaan tekemään mitään minkäänlaista pätkää muistuttavaa. Jää kyllä varmaan keväälle lumien sulettua, koska lelu hukkuu niin lahjakkaasti haun hallin pohjaan. Eikä tässä ole vielä mitään ajatustakaan hyppyjen tai minkään sellaisen treenaamisesta, että liikehäiriötä ehtii kyllä treenata myöhemminkin. Tosi ylpeä olen kyllä siitä, miten Kiri leikki ja siitä, ettei leikki kärsinyt yhtään tavallista pidemmästä treenistä. Taitava Kirmuli!