Fyssaria, mattoa ja matottomuutta

 Tiistaina Kiri kävi elämänsä ekaa kertaa fyssaroitavana. Tilanne ei kuitenkaan ollut ihan uusi, koska tyyppi on ollut mukana Kaapon yleisönä muutamia kertoja. Ehkä ihan kiva, että oudossa tilanteessa oli hiukan tuttu ihminen käsittelijänä. Tosi hienosti Kiri kyllä osasi makoilla. Silmätkin lupsutteli.

Kiri sai kehuja liikkumisestaan, kulkee kuulemma hyvin kauniilla askeleella. Painon varaus on symmetrinen seistessä ja otus on symmetrinen myös istuessaan ja maatessaan. Raajojen nivelten liikeradat on normaalit ja aristamattomat. Kirin lihaksisto on kehittynyt hyvin, varsinkin takajaloissa on hyvä lihasmassa. Treenattavaa Kirillä on keskiselässä. Sen hallinta on heikko ja menee siksi helposti notkoon. Tähän saatiin jumppaa ja tänään ekaa kertaa jumppailtiinkin. Ei siis turhaan käyty ollenkaan, koska tyyppi saattaisi vain jatkaa elämäänsä kompensoimalla tuota heikkoutta muilla lihaksilla eikä koskaan oppisi käyttämään sitä oikein.

Tänään päivällä käytiin hallilla hiekkaantumassa. Kaapon leirin jälkeiset lepopäivät jäi tällä kertaa vain kolmeen, mutta nämä treenit oli kyllä niin kevyet, ettei niitä treeneiksi oikein edes lasketa...

Tehtiin nimittäin puomia pelkästään alastulolta ja vieläpä lähellä olevalle namipalkalle. Ei noussut vauhti eikä kamalasti kierroksetkaan. Treenin tarkoituksena oli saada mustavalkoisen aivot raksuttamaan vähän tehokkaammin, kun ei ole palloa viemässä isoa osaa aivokapasiteetista. Treenin asetelma oli sellainen, että seisoin itse alastulon ja keskiosan taitteessa, namikippo ja Jenni olivat muutamien metrien päässä ja Kaapo sai vapaasti kulkea minun ja kipon väliä. En siis itse tehnyt juurikaan muuta kuin kehuin osumista.

Hirmu hyvin teki näin. Alussa oli jotain epäselvyyttä tehtävästä, pysähtyi jopa 2on2offiin jonkun kerran, mutta kun muutamalla toistolla sanoin "saa", niin älysi sitten, että kuuluu ihan tavalliseen tapaan juoksennella. Otin tuon älynväläyksen jälkeen maton pois ja olin iloinen, kun se ei muuttanut Kaapon toimintaa mitenkään. Loivia käännöksiäkin teki oikein näppäränä. Kertaakaan ei loikannut, vaan kipitteli ihan alas asti kiltisti. Näitähän Kaapo ei tee laukaten, vaan reippaalla ravilla, mutta se ei kuulemma haittaa. Pääasia saada ajatusta siitä, että mennään alas asti, vahvistettua rauhallisemmalla treenillä.

Kiri ja Wia, iso ja ei niin iso :'D

Kirin kanssa mattoiltiin myös. Nyt kun tiedän, että se varmasti leikkii, niin olen uskaltanut päättää, että sen juoksarit tehdään ainakin näillä näkymin pitkälle namein. Niiden kanssa on aivot niin paljon paremmin mukana. Tiippaloisen mattotreenistä haluan muodostaa sellaisen vaivattomasti soljuvan kehän, jossa se itse tekee asioita ilman mitään ylimääräistä. Tän hetkinen ajatus asetelmasta on sellainen, että Kiri on luonani -> lähtee tarjoaamaan mattoa -> kehu -> etupalkalle -> syö namin -> juoksee luokseni ilman, että pyydän -> saa namin ja homma alkaa alusta.

Tänään tämä kehä ei tietenkään vielä rullannut mitenkään mutkattomasti. Etupalkka on Kirille aika uusi asia ja sen älyäminen vie selkeästi hetken aikaa pieneltä Tiippaloiselta. Kehut sai sen helposti kääntymään takaisin puoleeni, mutta avustajan kutsulla löysi sitten namulleen. Esitteli kyllä myös hienoja versioita, joissa tiesi tasan tarkkaan minne oli menossa.

Minun luokse juokseminen oli helppo nakki. Jonkun kerran kyllä kutsuin, mutta jos hetken odottaa, niin tulee ilmankin. Maton tarjoamisvaiheessa lähti joitakin kertoja putkeen niiden puolella seistessäni. Kaiken kaikkiaan tyyppi on kyllä niin hauska treenattava, että aika sama mitä sen kanssa tekee, joka tapauksessa on lystiä.

Toisin kuin Kaapo, Kiri sai leikkiäkin. Hiekkaiset lelut vie näköjään osan innosta tai sitten se on minun ällötys niitä kohtaan. Ehkä ennemmin se... Leikkii kuitenkin, joka on tietysti hieno juttu. Treenailtiin siis lelujen kanssa vähän käsikosketusta. Kiri oli sitä kahteen/kolmeen kertaan tehnyt kotona ennen tuota ja oli vielä vähän hankalampi juttu. Tarjosi kyllä, mutta puuhasi muutakin. Esim juoksi ylläri ylläri putkeen :D Haukkui myös. Ääntä tulee, jos ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Muuten Kiri osaa olla hiljaa. Nyt illalla töksäyteltiin vähän kotona. Oli jo aika varmaa tekemistä, että ehkä hallin treeni kuitenkin vahvisti toimintoa, vaikkei ehkä ihan siltä tuntunut. Katsotaan jatketaanko tuota hallilla miten, vai treenaillaanko ensin lenkeillä vahvemmaksi.