perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kirin "agilityä"



Kiri on treenannut mattoa ja putkia. Maton kanssa ajatusta alkaa löytymään. Ollaan tehty niin, että Kiri juoksee minulta maton kautta namikipolle ja sitten sieltä takaisin minun luokseni jälleen maton kautta ja saa sitten minultakin nakin. Kaapoa kierrätin puun tai pituuden tolpan ympäri, mutta Kirin kroppaa ei tuollaisella ole mitään tarvetta rasittaa. Tuo maton juokseminen paluumatkalla on ihan Kirin oma keksintö ja siihen suuntaan se osaa korjata linjansakin. Namikupille päin on vähän turhan kiire eivätkä vinot vielä onnistu kovin hyvin. Mielestäni tuo takaisin päin tekeminen on oikeastaan ihan loistava juttu myös, koska joka tapauksessa puomillakin pitää hallita tilanteet, joissa olen edellä ja fokus haluaisi karata minuun. 

Putkia ollaan juostu ja nyt olen käyttänyt Kaapon vinkuvaa palloa KeHujen sijaan palkkana. Kiristä tuo pallo on tosi lysti ja se juoksee sen perään kovempaa. Iloisena yllätyksenä tyyppi osaa myös tuoda sen minulle, joten pallonkäyttö on ollut sangen vaivatonta. Pitää kyllä muistaa edelleen myös vahvistaa repimisleikkejä, ettei vahingossakaan menetetä sitä palkkausrepertuaarista. 



Putkissa treenin alla on ollut putkesta putkeen juokseminen ja estefokuksen kasvattaminen. Aika kivoja toistoja onkin jo esitellyt varsinkin, jos pysyn välissä hiljaa ja vain juoksen. Silloin olen saanut jo vähän ihailla oikeanlaistakin tekemistä. Videolla olevassa treenissä Kiri tuntui aika rauhalliselta, ei niin innokkaalta, mutta ihan mukavasti se silti teki. Ihan uutena juttuna oli tuo, että putki menee puomin alta. Seuraavaksi voisi ottaa jonkun aika suoraviivaisen helpon treenin ja sitten testata jotain aavistuksen hankalampaa ”leijeröintiä”. Erikseen pitäisi myös treenailla takaaleikkauksia. Nämä kun näyttää olevan vielä hankalia. Olisi pitänyt tuossa videolla palkata erikseen tuo leikkausputki eikä jatkaa suoraan, mutta noin nyt tuolla kertaa. Toisaalta olen kyllä tosi iloinen katsoessani noita ”minne, minne?” toistoja, koska hienostihan Kiri homman kuitenkin ratkaisee eikä käänny räksyttämään minulle (mitä stereotyyppisen sheltin kuuluu tehdä :D) vaan kuitenkin katsoo eteen ja älyää, että tuonne putkeen oltiin matkalla. 

On kyllä lystikästä saada treenata ihan alkeita ja miettiä sitä, että saako koiran putkeen :D Odotan innolla sitä päivää, kun otetaan hyppelyt mukaan treenailuihin. Tarkemmin ehkä joskus alkukesästä. Tai ehkäpä synttäreiden kunniaksi saa toukokuussa tarjota ekaa kertaa riman ylitystä niin, että palkkaakin tulee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!